Etupihamme on luonnontilassa. Iso kuusi varjostaa koko etupihaa ja 'nurmikko' on sammalta. Muutama saniainen kasvaa aidan vieressä ja vuorenkilpi rajaa etupihan pienestä hiekkatiestä. Etupiha on niin pohjonen kuin pohjoinen voi olla. Lauta-aidasta ja isosta kuusesta johtuen tähän plänttiin ei aurinko näyttäydy koskaan.

Ei haittaa. Etupihalla kasvaa sieniä. Sinivalmuskoita löytyy vuorenkilven isojen lehtien alta.

Lähes kaikki sienet mitä siinä kasvaa ovat tunnistettu, mutta mikä on tämä sieni?

Tätä emme suuresta tutkinnasta huolimatta onnistuneet tunnistamaan. Jalka on ontto, neste on kirkasta, heltat ovat silikonimaiset. Tuoksu on voimakas ja todella aromikas sienen tuoksu. Sellainen herkullinen tuoksu.

Chili

Chilit tekevät satoa tasaiseen tahtiin. Ikkunapuutarha kukoistaa. Kokoajan on punaista, oranssia ja vihreää hedelmää. On vielä runsaasti kukkia ja nuppuja.

Kypsänä näyttää olevan taasen Hungarian Yellow Wax Hot Chili ja Hapanero. Jalopenot ovat odottavat myös loppuun kypsymistä. Paprikaa on myös tulossa lisää.

Kotitöiden ja lasten läksyjen teko

Virisipä eilisestä kirjoituksesta aktiivinen keskustelu. Moni varmaan miettii näitä samoja asioita. Miten yhdistää kodin, työn ja vapaa-ajan. Aina jostain pitää tinkiä. Näin ainakin minusta tuntuu.

Meillä on sellainen tilanne, että olen töissä kotona. Sen vuoksi voin rytmittää nämä asiat aika mukavasti. Aamupäivästä, jolloin Neiti on koulussa minulla on vapaa-aikaa, omaa-aikaa. Tänä aikana teen kotityöt, suunniitelen seuraavan päivän ohjelman. Käyn lukujärjestyksen läpi. Valmistelen päivän ruuat, iltapäivän mahdolliset askartelut, ulkoilut jne jne.

Viikon ruokalistan teen yleensä sunnuntaina. Käyn noin kaksi kertaa viikossa kaupassa ja noudatan ruokalistaa. Välipalat valmistelen samana päivänä. Sunnuntaisin käyn läpi myös aina tulevan viikon viikkojärjestyksen ja suunnittelen ajoreitit jne jne varsinkin, jos samalle päivälle sattuu monta palaveria ja terapiaa. Silloin pitää muistaa ottaa myös lapselle välipalat mukaan, ettei verensokeri pääse laskemaan ihan mahdottomiin lukuihin.

Silloin, kun Neiti on koulussa, käyn yleensä palavereissa ja hoidan ns. juoksevia asioita eri yhteistyötahojen kanssa. Teen siivoukset, yritän levätä (mikä on tosi tärkeää oman jaksamisen kannalta), ulkoilla mahdollisuuksien mukaan. Valitettavasti, lepääminen on välillä vähän kortilla.

Meillä eletään kellon mukaan. Päivä jaettaan tunneiksi ja sen mukaan toimitaan. Lapsi tietää koko ajan mitä seuraavaksi on tulossa ja se luo turvallisuuden tunnetta ja helpottaa arjen sujuvuutta. Munakello on loistava juttu. Sillä voi vielä sen 'tunnin' pilkkoa pienempiin osiin jos tarve vaatii. Munakellosta lapsi voi itse myös seurata ajan kulumista. Helpottaa kummasti.

Käsityöt

Joku joskus kyseli, miten ehdin tehdä käsitöitä. Hyvin ehdin:D Onneksi ehdin, koska neulominen on minun rentoutumista ja omaa aikaa. Neuloessa en yleensä mieti mitään 'arjen' asioita. Pääsen irti arjesta. Käsitöt ovat minulle terapiaa. Käsitöitä teen aina odottaessa jonnekkin, lääkärille, terapioiden ajan, labrajonossa, ihan missä vaan joutuu odottamaan tai jonottamaan.

Illalla teen aina käsitöitä ennen nukkumaan menoa. Siinä saa tyhjennettyä pään päivän tapahtumista ja näin päivän tapahtumat eivät jää sitten uniin. Unta häiritseviä tekijöitä on muutenkin, joten en kaipaa siihen lisää enää yhtään. Lapsi saattaa herättää vieläkin jopa seitsemän kertaa yössä. Jos on oikein paha yö, niin neulon lapsen huoneessa ja samalla rauhoittelen häntä. Öiden levottomuuteen vaikuttaa aina päivän tapahtumat, on ne sitten hyviä tai huonoja.

Drops 109-3

Jihaa, ihana huppari on huppua vailla valmis. Illalla sain tehtyä raglanit loppuun ja poimittua hupun silmukat. Loppusuora häämöttää.

Nyt laittamaan joka toinen lapsi koulutielle, joka toinen lapsi on mennyt jo kouluun. Mammalle kahvia ja paljon.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Eilen Sartsa pohti tätä läksyjen tekoa pikkukoululaisilla. Luen itse ala-asteikäiset pikkukoululaisiksi. Meillä menee läksyjen tekoon tunnista kolmeen tuntiin joka päivä. Mennyt aina.

NtiV on nyt kolmannella ja NtiS on viidennellä (mukautetussa opetuksessa, pienryhmässä). NtiVeen läksyt menevät vielä ihan ok. Tunnissa niistä selvitään. NtiVee on aina ollut sitä mieltä, että läksyjä on liian vähän. Hän tekee ns. vasurilla. Kaikista kokeista täydet pisteen jne jne... hän on ylisuoriutuja. Nyt kun tämä kolmaluokka alkoi, hiipii pelko takaraivosta, kun tulee uusia oppiaineita mm. englanti. Sitä hän ei osaa entuudestaan. Tähän menessä kaikki oppiaineet ovat olleet hänelle 'liian' helppoja eikä hänen ole niihin tarvinut perehtyä juuri lainkaan. Olen nyt ottanut NtiV:n myös keittiönpöydän ääreen läksyjä tekemään.

NtiS on viidennellä luokalla. Läksyjen määrä on välillä aivan kohtuuton, ottaen huomioon lapsen sairaudet. Matemaattisesti hän on lahjakas, mutta lukeminen on vielä tosi hankalaa. Lukemisen hankaluuden vuoksi englanti on lähes mahdotonta oppia. Lukuaineet tuottavat tuskaa, koska hän unohtaa lukemansa samantien. Joudutaan käymään läksykappaletta läpi useaan kertaan ennenkuin se oikea vastaus sieltä löytyy. Kokeissa hän menee täysin lukkoo ja unohtaa kaiken oppimansa, paitsi matematiikassa.

Tiivistys: läksyt tehdään välipalan jälkeen keittiönpöydän ääressä minun istuessa pöydän päässä. Autan molempia ja ohjaan ja opastan, toimin siis ilman koulutusta myös koulunkäyntiavustajana kotona. Välillä pidetään taukoa, yleensä siinä vaiheessa, kun yhden oppiaineen läksyt on tehty. Käydään pienellä kävelyllä, usein viedään roskis tässä välissä. Samalla, kun lapset tekevät läksyjä, niin neulon siinä pöydän ääressä, laitan ruokaa, siivoan keittiötä jne jne olen kokoajan läsnä.

Joskus aikanaan tämä oli järjestely tuntui todella raskaalta, mutta nyt olen järjestänyt päivän niin, että voin olla sen kolmisen tuntia tuossa keittiössä.

Muistakaa hyvät vanhemmat, että koulunkäynti tänä päivänä on tosi raskasta, niin koululaiselle kuin vanhemmille/kasvattajille. Lapsi tarvitsee tukea oppimiseen. Jos sinulla on vaan mahdollisuus osallistua lapsen läksyjen tekoon, niin tee se. Läksyjen teko aika on tosi antoisaa. Siinä oppii aikuinenkin uusia asioita. Lapsi huomaa, ettei aikuinenkaan osaa kaikkea. Se  palkitsee molempia. Molemmat opitaan uutta. Läksyjen teko on laatuaikaa lapsen kanssa. Näin olen sen itselleni iskostanut päähän.

Näin me toimimme. Tämä on meillä hyväksi havaittu käytäntö. Tämä ei tarkoita sitä, että tämä toimisi Teidän perheessä. Mielelläni otan vinkkejä vastaan muistakin toimintatavoista. Olisi ihana kuulla, miten Teillä toimitaan?

Edelleenkää en ole psykologi, en neurologi, en terapeutti, en ammattikasvattaja, en erityisopettaja, en sosiaalikasvattaja ... edelleen olen ÄITI!!

Käsitöitä

Drops 109-3 <-linkki

Kysymyksiä on tullut siitä, että missä on Dropsin huppari? Höh, no tässähän tämä :D Ei puutu paljon, mutta kun tuli noi Olympialaiset väliin, niin tämä ihanuus hautautui korin pohjalle kangaskassissaan.

Eilen päätin sitten kaivaa tämän esiin. Mutta, Mutta ... missä on muistiinpanot?!?! Ei ainakaan siellä missä niiden piti olla. Eli avokansiossa muovitaskussa, missä on kaikkien keskeneräisten ohjeet. Paniikki alkoi iskeä takaapäin tosi pahasti. Muistiinpanoja etsiessä löysin kyllä niiiiiiiiiiiiiiiiin ihana to-do ohjeita *huoh*, mutta tämän hupparin muistiinpanoja ei missään.

Urheasti kaivoin neuleen kassista esiin ja kappas kummaa, muistiinpanot olivat nätisti viikattuna siellä kangaskassin pohjalla. Olinpa ollut fiksu ja laittanut paperit kassiin, että sitten löytyvät helposti.

Paljon siitä ei puutu, raglanit ovat jo vinhaa vauhtia menossa, samoin kaula-aukkokavennukset. Puuduttavaa vaan tuo ainaoikeaneule. Mutta sisulla teen tämän loppuun, koska tästä tulee ihana!! (Tätä työtä ei voi tehdä silloin kun tehdään läksyjä, koska tämä on jo liian iso siihen keittiönpöydän ääreen.)

Kynsikkäät vol 3 (Fisherman's gloves)

Tämä on sellainen läksyjen teko käsityö. Nämä kynsikkäät tulevat NtiS:lle. Aivan älyttömän kaunista on tämän uuden Nallen väri (219). Neitihän halusi itselleen maastopuvun syksyksi, niin tämä Nallen väri käy oikein hyvin maastopuvun kanssa.

Kynsikkäät teen Dropsin sormikkaiden ohjeella, hieman muokattuna. Aloituksessa on 48 silmukkaa ja joustimessa on taas kierretyt oikeat silmukat. Koska yhdellä puikolla on 12 silmukkaan niin varren pituus tulemaan 24 kerrosta. Tätä niksiä, vinkkiä, tapaa käytän aina, jos muuta ei mainita. Eipä tarvi turhaan pähkäillä varren pituutta. Jos tekisin tosi lyhyen varren niin siinä olisi vain 12 kerrosta ja tekisin tosi pitkän varren niin siinä olisi sitten se 48 kerrosta. Helppoa kuin heinän teko!!

Onneksi meillä on siisti koti, kiitos eilisen. Tänään voi sitten vaan olla. Ruokakin on eilistä ja edes kaupassa ei tarvi käydä!!

Kahville!

Ystävällisin terveisin, Katiija

Nythän ne valmistuivat! Siis toiset kynsikkäät. Ihan Neidin omavalintaisilla väreillä. Hänellä on viehtymys vihreän eri sävyihin.

Taasen on tehty varressa oikeat silmukat kierrettyinä. Saas nähdä pysyykö joustin napakampana, kuin tavis oikea silmukka. Muuten ovatten silmukka ym. määriltään samat kuin edellisen kirjoituksen kynsikkäät.

• Ohje: Novita Syksy 2004
• Lanka: 7-veikka maasto raita ja limevirheä ja pikkurilli jotain muuta vihreätä, 61g
• Puikot: 3 mm addit/knitpicksit, 15 cm
• Muuta: vähän sormien silmukkamääriä on muutettu, ohjeen mukaan pikkurillistä tulee tosi kapea. Ei mahtuisi talvella tavalliset sormikkaat alle. Oikeat silmukat varressa ovat kierretyt.

Täytyy vielä muutamat tehdä, varalle. Seuraavat voisi tehdä Nallesta tai jostain ohuemmasta langasta, näin ihan syksy käyttöön.

Visioin itselleni siitä Veikan ruskearaitasesta ja roosasta kynsikkäitä. Mutta ne saa mennä 'jonon' viimeiseksi. Teinhän just itselleni ne Fabel-kynsikkäät :D (jotka muuten on ihanat)

Flunssa uutiset

Viime perjantaina, muuten vein Neidin sinne lääkäriin, kun tauti ei taittunut kotikonstein. Dg: poskiontelotulehdus, nielutulehdus ja korvat hmmm ... paloauton punaiset *huoh* Aina sama juttu. Miksi se flunssa ei voi pysyä ihan vaan tavallisena flunssana. Siis sellasen normaalina. Aina pitää mennä lääkäriin ja hakea se helvatan antibiottikuuri. Monta kertaa vuodessa.

Tänään

Tiedättekö niitä päiviä, kun aamusta jo tietää, että tästä tulee hyvä siivouspäivä? Meillä on tänään sellainen. Huomasin sen jo aamiaista tehdessä, että tuli siirrettyä tavaroita omille paikoilleen, pyyhittyä sekä pöytä, että tuolien selkänojat. Tuosta noin ihan huomaamatta. Tiskikone tuli ladattua äärimmilleen ja jopa ohimennen putsasin sen 'paska' siivilän. Samalla kun vein keittiöpyyhkeitä pyykkikoriin, tuli laitettua pesukone päälle. Tästä tietää, että on siivouspäivä!!

Tälläiset siivouspäivät ovat kivoja. Varsinkin kun siivoukseen ei ole pakko eikä ole mitään aikataulua. Ilmeisesti nämä viileät ilmat tekevät myös sen, että on aktiivisempi tuon siivouksen suhteen. Ei tarvitse hikipäässä heilua.

Nyt laittamaan Neidit koulutielle ja tekemään blogikierroksen, juomaan pari kuppia kahvia. Tästä tulee hyvä päivä!!

Ystävällisin terveisin, Katiija

... mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Ja niin tekikin, ihan kuin laulussa sanotaan.

Huoh, mikä metsä/kalareissu oli. Sieniä löytyi vaikka kuinka paljon (en kerro missä oltiin:D), löytyi karpaloita, löytyi mustikoita!! Karpaloita on sen verran, että kupin pohja peitty kahteen kertaa, ovat vielä vähän raakoja. Mustikkaa/juolukkaa olisi ollut niin paljon kuin jaksaa kerätä. Kyykin niitä litran verran.

Mutta ne sienet!! Hapero poikineen oli ilmestynyt metsään. Niitä kerättiin sitten korillinen!! NAM!!

Nyt näitä sitten pilkkomaan ja pakastamaan. Arvostan!! Kiitos luontoäiti näistä sienistä ja marjoista.

Orava

Täytyyhän joka tekemisessä olla oma apulainen. Tässä on meidän sieniasiantuntija söpöimmillään. Pimu on päättänyt haistaa ja vähän maistaa, mitä ihmettä sieltä metsästä on löytynyt.

Kovasti on hommaa, ja mielenkiinto loppui lyhyeen, kun löytyi mamman huivi, jossa on kiva temmeltää. Löytyi jopa pieni juustonpala, mitä nakertaa.

Huomatkaa häntä tulee huivin raosta läpi:D

Ai mä vai??? Mitään en oo tehnyt!! Mä oon Pimu ja mä oon siskoni kanssa maailman suloisin orava. Meillä on iso häkki jossa on kaikkea kivaa. Ja kohta toi mamma lähtee metsään hakemaan meille talvipesän rakennusaineita. Sitten me mennään nukkumaan talveksi. Käydään me välillä syömässä ja juomassa, noin kolmen päivän välein. Muuten nukutaan, että jaksetaan sitten keväällä alkaa taas temuamaan. Tää on oravan elämään!!

Käsitöitä

Eilen valmistui NtiVeen kynsikkäät. Sen verran makeet ovat, että taidan tehdä itselleni samanmoiset.

• Ohje: Novita syksy 2004
•  Lanka: 7-veljestä raita ja luonnonvalkoinen( 4krs/4krs) 61g
• Puikot: 3 mm addit/knitpicksit
• Koko: lapsi/pieni naisen käsi
• Muuta: tarkoituksella taas 'eriparia', langanpäät olen päätellyt sitä mukaa pois kun niitä on tullut. Kahdella langalla kun tekee, tulee vähemmän pääteltävää sormia tehdessä. Varsi on tehty 1 oikein kiertäen/1 nurin.

Värit ovat kohdallaan. Seuraavaksi puikoille päätyy NtiS:n kynsikkäät. Aamuisin alkaa olla sen verran viileää, että koulumatkalle tarvitsee jo käden lämmitintä.

Metsässä on eläimiä

Aika osuvasti. Eilen tapasimme todella kauniin hämähäkin. Siinä oli kullanruskeaa ja mustaa. En ole moista tavannut koskaan. Tikka tuli kolmen metrin päähän nakuttelemaan puiden runkoja, eikä ollut ihmisestä moksiskaan. Sain ihailla tikkaa pitkän tovin ja seurailla sen touhuja. Sammakoita hyppi ja loikki ympäriinsä. Kettu herrakaan ei juuri ihmisistä häiriintynyt, jatkoi vaan jolkotustaan eteenpäin. Pysähtyi kyllä meitä katsomaan, mutta pelkoa ei ollut havattavissa lainkaan.

Nyt sitten etsimään lankoja NtiS:n kynsikkäisiin. Kaikki isot työt odottavat parempia aikoja tuolla korin pohjalla. Nyt tehdään pikapikaa näitä akuutteja pois, ettei käy 'suutarin lapsilla ei ole kenkiä'-syndroomaan:D

Ystävällisin terveisin, Katiija

Aivan uskomaton valo oli aamusta ulkosalla. Pakko oli napata kamsu mukaan ja mennä ottamaan hetki talteen. Yleensä juuri 'se' valo ei kestä kuin hetken, välillä jopa ainoastaa sen hetken kun etsin kameran, putken, muistikortin jne. 'se' hetki on jo ohi. Mutta ei tänä aamuna. Tänä aamuna sain 'sen' valon ja varjon muistiin ikuisesti kuvana, ei vaan omille verkkokalvoille.

Tässä on nyt juuri se väri/valo/varjo. Vaikka itse sanonkin: tämä on huippukuva. Harmi vaan, kun sitä ei saa täydessä koossa laitettua tänne. Mutta Photobucketissa se on kokonaisena. Kerrankin sain loisto kuvan.

Käsityöt

Etenee hitaasti, mutta varmasti. Kynsikkäitä on tehty ja totesin, että kisoja seuratessa sormien vääntämienn ei olekkaan ihan niin kauheaa ja ärsyttävää kuin muistin. Lankojakin päättelen sitä mukaan niitä jää tuonne sisäpuolelle. Ohjehan löytyy Novitan sivuilta ja lehti on Novitan syksy 2004. Niin tämä on tulossa NtiV:lle. Lankana on seiskaveikka ruskearaita ja luonnonvalkoinen 4 kerrosta kumpaakin lankaa. Väritys kohdallaan.

Flunssa tietoa

Tänään sitten lääkäriin. Ei tästä tule mitään. Nyt sitten nieluviljelyt kehiin ja yskänlääkettä joku karmean kokoinen leka. Sellanen perhemalli. Jotain vahvempaa kipulääkettä ja sitten maksamaan yhden paikallisen farmaseutin palkka apteekkiin.

Nyt olisi taas yksi viikko pulkassa ja joulu on viikkoa lähempänä. *huoh* Pitäiskö ottaa jo joulustressi:D No, en ota kummiskaan, en nyt enkä lähempänä joulua.

Oikein hyvää ja rauhallista viikonloppua. Jos vaan luoja suo, niin sienimettä kutsuu ja kala-apajat. Siis mikäli luontoemo on armollinen ilmojen suhteen. Jos luontoäiti päättää ilahduttaa sienisatoa vielä sateella niin telkan urheilutarjonta on viikonvaihteessa mitä mahtavin. On Olympialaisia ja formulaa. Eli toisin sanoen sohvan nurkkaan, kynttilä palamaan, neule käsiin ...

Ystävällisin terveisin, Katiija

Edit 12.27 Kävimme hautaamassa Pikkuisen takapihalle. Pikku menehtyi vakaviin vammoihinsa, jotka huomasimme vasta kuoleman jälkeen. Hyvää matkaa Pikkuinen!! Kiitos näistä hetkistä, jotka jaksoit vammoistasi huolimatta olla kanssamme.

Eilen tömähti terassin aitaan pikkuinen punatulkku. Niin pieni, ettei osaa vielä itse syödä, ei osaa juoda, eikä oikein kävelläkkään. Orrelle ei osaa mennä. Pikkuinen oli huonossa kunnossa, eikä osannut pelätä ihmistä lainkaan.

Soitto Heinolan Lintutarhalle ja hoito-ohjeita sanallisesti, google kovaan käyttöön ja punatulkun poikasen hoito-ohjeita. Nyt meillä asuu siis PIKKU, Pikseli, Ikku tai ihan mikä vaan.

Ilmeisesti pesästä pudonnut vauva. Ilmeisesti harakat ovat jahdanneet ja silmän yläpuolella on pieni haava. Kovasti Pikku opettelee liikkumaan ja syömään.

Näin me opettelemme syömään. Ruokana on alkuun sokeri-suola-vettä. Pihalta haemme havuja ja kaiken maailman marjoja, siemeniä ja jyviä.

Ei, emme aio kesyttää Pikkua, vaan mahdollisimman pian vapautamme hänet luontoon takaisin. Heti kun vauvapuku on vaihtunut ja lentotaito on kehittynyt. Syömäänkin pitäisi oppia itse. Jos ei onnistuta niin sitten Pikku muuttaa Heinolan Lintutarhaan asumaan.

Neuleita en ole tehnyt juurikaan, kun tämän pienen hoitaminen vie oman aikansa. Kahden tunnin välein syömme, myös yöllä.

Näihin suloisiin tunnelmiin

Ystävällisin terveisin, Katiija

Nyt loppui olympialaiset osaltani. Toki seuraan koko ajan toisella silmällä ja toisella korvalla. Mutta Olympianeuleet on neulottu. Saldo: villapaita ja tunika. Olen ylpeä itsestäni ja lähinnä siitä, että pitäydyin yhdessä lajissa kerrallaan. Tunikaa tehdessä sorruin välipalatyöhön, kun lapsi ei ollut kotona sovittamassa.

Junasukat <-linkki

Eilen tekasin ensimmäiset 'Junasukat'. Lanka Novitan Nalle 41g, puikot 2,5mm addit. Jalkapohjan pituus 13cm, mitattuna ihan kantapäästä kärkeen saakka. Varsi 17 cm, mitattuna jalkapohjaan saakka. Pelkkä varsi 14 cm. Seuraavat harjoituskappaleet teen sitten myös Nallesta, mutta 2 mm puikoilla.

Patalappu Talkoot

Ensimmäinen lähetys lähti tänään kohti vastaanottajaa eli Vienon Kammaria. Mukaan mahtuu vielä talkoisiin, ja jokaisella on jämälankoja korin pohjalla. Ei, ei, ei ... älkää yrittäkö väittää muuta!!

Peking's Poulober

Teille lähti myös nimeämisestä pienet paketit. Ilmoitelkaa, kun saatte paketit perille. Niin ei tarvi ihmetellä onko postipoika/tyttö käynyt.

Surulla on monet kasvot

Jatkan vielä tästä suruteemasta. Lapsi, joka ei ole suostunut puhumaan pappansa (isäni) kuolemasta tähän mennessä lainkaan. Ikävä ja kaipaus on tullut sitten käytöshäiriöinä, uhmakkuutena, valehteluna, kiukkuna, raivona (jopa kiinnipitotilanteeseen saakka). Löysimme keinon tähän ikävään. Hän sytyttää joka ilta kynttilälyhtyyn takapihalle kynttilän papalle ja 'juttelee' hänelle. Toivottaa hyvät yöt jne jne.

Olen niin ylpeä tytöstä, että nyt hän on kynttilän myötä alkanut purkaa suruaan myös puhumalla. Kaksi vuottahan tässä menikin keinon löytämiseen.

Me kovasti poltamme kynttilöitä rakkaillemme, mutta ei ole koskaan erikseen tullut lapsille siitä mainittua. Onneksi otin asian puheeksi isäni syntymäpäivänä ja silloin tämä 'pato' laukesi.

Flunssa

Tämän kertainen syksyn ensimmäinen flunssa onkin ihan tavallinen flunssa. Alkaa kurkkukivulla ja kuumella, sitten tulee yskä ja nuha. Yskä on ensin kuiva, hakkaava yskä, mutta muuttuu päivässä 'märäksi' yskäksi. Kuumetta pitää nelisen päivää. Ja mikä parasta, ei vaatinut yhtään lääkärissä käyntiä. NtiS on vielä toipilaana kotona ainakin tämän päivän, NtiV lähti jo kouluun.

Nyt iltapäiväkahville. Kahvin lisäksi on salaa syötävänä riisisuklaata. Tänään ei ole karkkipäivä, joten syön riisisuklaan salaa lapsilta:D Sallittakoon se minulle.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Eilinen päivä oli ihan pohjanoteeraus. Itkin silmät ja korvat päästäni. Helpotti. Nyt on taas kaipaus ja ikävä valunut pois hetkeksi aikaa kyynelten muodossa. Siitä huolimatta kaipaan isääni.

Surulla on monet kasvot. Toinen suree avoimesti, toinen käpertyy itseensä. Jollakin tulee käytöshäiriöitä, joku taas suree hiljaa omassa maailmassan.

Sytytimme illan hämärtyessä kynttilän lyhtyy. Lapsi ei osaa pukea sanoiksi eikä itkuksi suruaan. Raivoaa, kiukuttelee, oikuttelee... siihen saakka kunnes pyysin häntä toivottamaan papalle hyvää syntymäpäivää ulos kynttilän luokse. Sitten tuli itku ja suru. Kynttilän avulla sain kertomaan, puhumaan asiasta. Lohdutin ja halasin. Heti kun hän sai puhuttua asiasta, käytöshäiriöt katosivat. Puhuminen ei ole aina helppoa meille aikuisillekkaan, saati sitten pienelle lapselle, jonka tunne-elämä on kehittymässä ja vielä murrosiän kynnyksellä.

Beijing's Tunika

Tunika valmistui eilen. Lapsi on tyytyväinen ja minä. Ei ole hihoja, ei edes pieniä. Tunika on kuulemma mekko. Olkoot sitten mekko, jos hän niin haluaa. Pääasia on, että saaja on tyytyväinen.

'onko tää nyt pakko kuvata?, joko saa mennä?, mun jalat väsyy?, tääl tihkuttaa vettä?, tää on ihana, oikeasti tää on mekko, saako tän laittaa huomenna kouluun?

• Malli: oma, vinkkiä on otettu vähän sieltä ja täältä
• Lanka: Novitan Kolibri, 409g
• Puikot: 4,5mm addit
• Muutta: Tosi kiva tehdä, varsinkin kun hihoja ei tarvinnut tehdä lainkaa. Hihat ovat usein se puuduttavin osuus. Lanka on kivaa työstää, vaikka onkin akryylia tms.

Koulumatkat

Nyt kun on lukukausi vaihtunut ja kolmatta vuotta käydään koulua, niin saa kulkea pyörällä kouluun. Koulumatkaan menee alle 10 minuuttia. Ei tappelua kouluun lähtemisen kanssa. Kypärä pysyy tiukasti päässä, koska jos ajaa ilman kypärää, niin lävähtää pyörä aresti, eli pyörä on viikon varastossa. Siinähän kävelee sitten kouluun ja miettii miksi ei ollut kypärä päässä.

Ei se kypärä sentään mikään taikajuttu ole. Sattuu niitä haavereita muutenkin, jos vaikka kengätnauhat ovat huonosti solmittu tai ei ollenkaan.

Suupieleen on osunut pyörän tanko, kun ne 'suljetut' kengännauhat olivat jääneet johonkin väliin ja NtiV oli sitten kaatunut. Pääkin oli kuulemma kolahtanut, mutta onneksi oli kypärä päässä. Näin totesi Neiti itsekkin. Suunlimakalvoilla on pieni haavauma, mutta onneksi hampaat säästyivät. Taisi olla pieni enkeli matkassa mukana.

Sukkasato <-linkki

Ihanaa, nimeni on nyt listalla!! Tulostin jo vauvan sukkien ohjeen. Harmi vaan ettei näillä 'juna' sukilla ole varsinaista nimeä. Omassa mielessäni olen ristinyt sukat 'junasukiksi' tarinan mukaan. Tietääkö joku näille sukille oikeaa nimeä, vai onko nämä vaan vauvan sukat, tuhansien vauvansukka ohjeiden joukossa?

Olisi kiva, jos saataisiin Sukkasadon kotilato-blogiin kerättyä sukkien ohjelinkkejä. Näitä ohjeita löytyy vähän sieltä ja täältä ja tuolta. Niinkuin tämä 'junasukkien-ohje'. Taidanpa ehdottaa tätä Kaisa-emolle.

Patalappu talkoot <-linkki

Patalappu talkoot ovat saaneet nyt napin. Yksi versio löytyy tuolta sivupalkistani. Muita ihania versioita löytyy Patalappu-blogista. Käy valkkaamassa sieltä omasi. Niin ja olethan muistanut liittyä talkoisiin?

Kotia ja ruokaa

Meille tulee muuten taas harmaa ja sateinen päivä. Eilinen viikkosiivous poiki myös ikkunoiden pesun:D Olenhan niitä ollut kyllä pesemässä koko kevään ja kesän. Nyt osaan arvostaa puhdasta kotia ja katson ylpeänä puhtaista ikkunoista ulos. Kiva on käydä myös vessassa, joka kiiltelee puhtautta, samoin suihku.

Eilen tein muuten perinteisen kaalilaatikon. Kaalilaatikko on siitä ihme ruokaa, että kaikki meidän perheessä sitä syö. Nyt tuli sillätavalla erikoinen perinteinen kaalilaatikko, että olin piilottanut sinne aika roimasti sipulia, purjosipulin jämät jääkaapista, yksinäisen punasipulin, joka oli jäänyt tähteeksi jostakin salaatista. Kaalilaatikkoon katosi myös kesäkurpitsan jämä jne jne... Oikeata jämälaatikkoa. HYVÄÄ!!

Nyt herättämään jälkikasvuja koulutielle. Vähän harmittaa nämä herätykset, varsinkin kasin aamuina. Mutta äkkiä tähän tottuu. Onneksi olen aamuvirkku. Herään aina puolituntia taikka tunnin ennen muita, koska haluan tämän aamuhetken itselleni.

Näihin sateisiin tunnelmiin

Ystävällisin tervisin, Katiija

Aurinko paistaa, kosteusprosentti on silti korkea, myös sisällä. Aurinko yrittää kovasti saada itseään näkyviin tummien pilvien välistä. Välistä aurinko ilahduttaa kauneudellaan. Välillä mustaakin synkempiä pilviä peittää aurinkon. Jostain tulee mieleen Juicen laulun sanat: musta aurinko nousee.

Tänään on paha päivä. Suru, ikävä ja kaipaus jäytää takaraivossa. Ajatukset harhaile. Tänään olisi edesmenneen isäni syntymäpäivä. Tänään olisimme menneet synttärikahville maalle. Vieneet täytekakun mennessämme. Todennäköisesti olisimme grillanneet. Pelattu futista tai leikitty hippaa lasten kanssa. Ainakin sulkapalloa oltaisiin pelattu. Suru meinaa ottaa valtaansa.

Juice oli yksi isäni suosikki artisteja. Varmasti sen vuoksi monet Juicen sanat ovat pyörineet mielessäni tänään.

Viikkosiivous

Yleensä en tee maanantaisin viikkosiivousta. Siis sitä siivousta kun imuroidaan myös mattojen alta ja luututaan muutenkin kuin mattojen välistä. Tänään sen tein. Yleensä jaksotan siivouksen useammalle päivälle, mutta tänään pesin jo kosteat tilat ja keittiönkin. Surusilmässä siivosin kuin viimeistä päivää. En antanut itselleni aikaa pysähtyä miettimään. Nyt kello on 11.02 ja koti on siivottu. Mäntysuopa tuoksuu. Pitäisikö pestä vielä sauna. Nyt taivas itkee kanssani. Mustat pilvet peittivät auringon. En saa nautintoa puhtaasta kauniista kodistani. Sytytän kynttilän. Taidan antaa surulle vallan. Itken. Kynttilän liekki lepattaa levottomasti.

Patalappu vai pannulappu

Liittykää ihmeessä Patalappu-talkoisiin. Niin olen tehnyt minäkin. Blogille tarvittaisiin nappi. Olisiko Teissä lukijoissani, ketään nappitaituria. Jos on niin otathan yhteyttä Patalappublogiin tai  Hetkiä Heimolasta Seijaan, hän toimii blogi-emona.

Eilen alkoi ensimmäisen kerran tökkimään tunikan tekeminen, niin tein välipalana kypärämyssyn ja patalapun. Tänään olisi tarkoitus mennä kylille postittamaan ensimmäiset patalaput sekä arvontavoitot.

Kypärämyssy on se perinteinen myssy. Lankana tummanruskea Nalle sekä Nalle Colori 29g, 2mm addit. Patalappu on tehty Nallen jämistä 13g, 3mm koukku. 

Beijing's Tunika

Tunika on siis nimetty. Takakappale on valmis ja etukappaletta alan tikuttamaan ihan kohta. Pientä säätämistä vaatii tuleva kaulus, koska NtiV ilmoitti haluavansa siihen poolokauluksen!! Ei muuten onnistu, nyt otan suunnittelijan vapauden omiin käsiini ja toteutan sen niin kuin halua. Jos neiti ei tätä pidä, niin minä pidän sen sitten itse. Hihojen suhteen vielä väännetään kättä, mutta katsellaan ja kuulostellaan. Joka toinen päivä pitäisi olla hihat ja joka toinen päivä ei missään nimessä hihoja! Ota nyt noista esipuperteeteista selvää.

Taidan mennä sohvalle istumaan, laitan Juicen soimaan, katselen isäni kuvaa, poltan kynttilää ja myöhemmin vien sitten haudalle kukkia.

Ystävällisin terveisin, Katiija

höh, 9. kisapäivä jäi raportoimatta, mutta siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Sataa tihutti koko päivän. Flunssainen lapsi kainolossa vietin aikaa sohvalla, hellien ja suukotellen. Torkuttiin ja leikittiin eläinarvuuttelua.

Peking 2008

Tunika eteni pikkuhiljaa jo 4 x 105m aikaan. Pituutta alkaa olla jo kivasti, mutta Neidin mielestä ei vielä riittävästi.

Nyt loppu 'pitsinvääntäminen' ja alkoi tilalle ainaoikea-raita. Mutta arvatkaas vaan, nyt hän haluaatähän hihat!! Mieli ehtii vielä muuttua ennen maratonin loppua vielä kummasti. En ottanut ihan vakavasti tuota hiha-halua.

Ruoka

Meillä syödään tänään pitsa. Kotitekoista pitsaa. Meillä on kyllä henkilö, joka on ammatiltaan kokki. Hän on laittanut meille eilisen ruuan ja tänään saadaan sitten hänen tekemää pitsaa. Eilen hän teki jo tomaattikastikkeen 'tekeytymään' jääkaappiin. On muuten kiva seurata ammatti-ihmisen ruuanlaittoa ja ottaa siitä vinkkejä kotikeittiöön.

Sukkasato

Sukkasatoa odotan kuin kuuta nousevaa. Lankoja olen jo kaivellut pikkuhiljaa esille. Suunnittelilla on tehdä ainakin ne Dropsin palmikkosukat, ja ilmeisesti x 3. Nimittäin minä ja molemmat leidit haluavat sellaiset. Ja tulihan sitä Regian ihanaa sukkalankaa ostettua Lankakaupan alekorista:D

Ihanaa, pitkästä aikaa 'pääsee' tikuttamaan sukkia. Ajattelin edelleen yrittää Magic loop-tekniikaa. Tai onhan tuolla kesken ne yhdet mustat kärjestä aloitetut. Mutta tuo musta lanka on niin mustaa ja pahaa tehdä keinovalossa. Oikeasti ne on sukat, vaikka ehkä äkkiseltään tulee mieleen ihan jotain muuta:D

Aronia

Meidän kolmesta Aronia pensaastaa vain yksi teki marjoja. Ei tällä marjatertulla paljoa mehua keitetä.

Sade tekee luonnolle hyvää! Sade tekee iholle hyvää! Sade tekee sienille hyvää!

Näihin sateisiin tunnelmiin

Ystävällisin terveisin, Katiija

Kaupassa on käyty, apteekissa on käyty, ruokalista on suunniteltu, keittiö on siivottu, auto on tankattu, lapsille on ostettu syysvaatteita, kumisaappaita. Viikonloppu alkakoot!!

Listaa mitä pitäisi tehdä ennen kylmiä ilmoja:

• kynsikkäitä, lapasia, lapaskynsikkäitä x 2
• päähineitä, pipoja, hattuja x 2
• kaulureita x 2
• kaulaliinoja (pitkiä) x 2
• sukkia x monta

Tähän viimeiseeen onneksi on tulossa Sukkasato, johon ilmoitin itseni jo aamutuimaan. Toivottavasti sähköposti on mennyt perille.

Hyvään tarkoitukseen

Patalappuille löytyi oikein oiva tarkoitus, suosittelen, Patalappu talkoot. Menee 'ylimääräiset' patalaput hyvään tarkoitukseen. Tulkaa muutkin mukaan.

Flunssa

Vajaa viikko ollaan ehditty koulua käydä, kun ensimmäinen flunssa iski. NtiV meni tänään urheasti kouluun, koska oli ryhmäytymispäivä. Kurkku on kipeenä, nenä tukossa. Ei kuumetta. Tämä oli siis tilanne aamulla. Iltapäivällä: kurkku kipeänä, nenä vuotaa, yskittää, kuumetta. *huoh* nyt se sitten taas alkaa. Onneksi kävin apteekissa aamupäivällä ja täytin lääkekaapin. Mutta mikään ei voita kuumaa mustaherukkamehua, äidin syliä ja halia ja suukkoja. Meillä tehdään pesä olohuoneen lattialle ja käperrytään siihen katsomaan telkkaria. Hellyyttä ja rakkautta.

Peking 2008

Tunika etenee omalla painollaa. Tänään kisat ovat oikeastaan 'oikeasti' alkaneet, kun ollaan siirrytty yleisurheiluareenalle. Tällä hetkellä on menossa 315 metriä eli kolmas kerä on aloitettu.

Nyt penkkiurheilun pariin. Kyllä tuota Mertarantaa ja Suomista on niiiin mukava kuunnella. Siihen voi vaikka nukahtaa.

Näihin tunnelmiin

Ystävällisin terveisin, Katiija

Tänään tuulee, sataa, myrskyää, on hellettä, on kylmä ... taitaa olla syksy.

Sanotaan, että pihlaja ei jaksa kantaa kahta taakkaa vuodessa.

Valoa ja varjoa

Vein hoitolapsen päiväunille vaunuihin ja aloin keräämään leluja olohuoneen lattialta. Jotenkin tämä näky piti ikuistaa. Jukka-palikkalaatikko on jo legenda. Tämä kappale on jo 11 vuotta vanha ja kaikki palikat ovat vielä tallella. Tämä on aarre. Tällä saa leikkiä, mutta tätä en kierrätä eteenpäin.

Peking 2008

Nyt ollaan jo 210metrin kohdalla, eli kaksi kerää Kolobria on takana. Luulin saavuttavani tämän rajapyykin jo eilen, mutta Beck oli niin jännittävä ja karmea, etten voinut neuloa samalla.

Nuo Samokset löytyivät tänään Vauvan hoitokassista. Niitä on 15 kappaletta ja niille on jopa suunnitelma, isolla S:llä :D Ihan kun noita suunniitelmia, isolla S:llä ei olisi jo muutenkin ...

Ruoka

Tänään syödään perinteistä nakkikeittoa, ilman mitään ihmeellisyyksiä. Tai se täytyy tunnustaa, että joudun käyttämään valmiita keittoperunoita, suoraan pakastealtaasta. Ihanaa, että keittoperunat on keksitty. En ole vuosiin voinut enää kuoria perunoita itse. Joku, siinä on että kädet eivät toimi. Siis yksinkertaisesti en voi kuoria perunoita. Sormet eivät tottele siinä hommassa.

Nyt kurkkimaan vaunuihin.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Taivaallisessa hurmiossa vieläkin tuosta NtiS:n Peking's Pouloberistä, puikolle lävähti sitten Peking's Tunika. Ensimmäiset 105 metriä on mennyt hurmiossa ja kirittäjä istui vieressä kuin tatti. Ei ole huomiseksi valmis, et saa vielä huomenna kouluun, et saa ensi yöksi päälle jne jne.

Lankana on 'se' toinen Kolibri edelliseltä Korian reissulta, eli pussilankaa tämäkin. Ohjetta ei ole. Vinkkejä on otettu tuolta ja täältä ja sieltä sun täältä. Ihan mistä vaan. Puikkoina tässä on 4,5 addit.

Yläreunassa kuvassa näkyy kolme kerää Nallea: tummanruskea, karmea rääkätty ja ihana oranssi. Kuvassa näkyy vain kolme, vaikka oikeasti niitä on kaksi kertaa kolme.

Nyt nämä kirjoitukset tältä päivältä on loppua ja loppu ilta menee C.S.I:n sekä Peterin parissa elokuvassa Beck ja ilta jatkuu C.S.I:n merkeissä.

Ystävällisin terkuin, Katiija

Nyt on Olympia suoritus suoritettu!! Peking's Poulober on valmis.

Voinko mä pitää tätä aina? Voinko mä laittaa tän kouluun huomenna? Saako tää päällä nukkua? Tarviiko tätä pestä koskaan? Äiti, tää on ihana. Mä rakastan sua!

Tekniset tiedot:

• malli oma ja lapsi oma
• lanka: Novitan Kolibri, 451g
• puikot: 4mm addit

Ystävällisin terveisin, Katiija

Puseron nimi on ratkennut. Kiitos kaikille avusta. Sanna, Riitta ja Maj laittakaa sähköpostiini osoitteet tulemaan niin muistan teitä jollain pienellä.

Ei se nimi ollutkaan niin yksinkertainen kuin kuvittelin. Hyvä niin, olihan pientä aivopähknää purtavana. Toki toimin tuomarina ja valitsin puseron nimeksi Peking's Poulober.

Peking 2008

Hurjia finaaleja on jo tänä aamuna nähty! Jenkit aivan ylivoimaisia. Uimahypyt menossa. Peking's Poulober on jo pitkällä. Kohta olisi mittanauhan mukaan 'isojen' kavennusten aika. Eli kaulusta pitäisi alkaa väkertämään. Poolokaulushan siihen nyt sitten tulee, viime tiedon mukaan.

Hih, huomatkaa miten hassusti värit menevät tuossa raglanin alussa. Toinen puoli on punavoittoinen ja toinen sinivoittoinen. Kiva yksityiskohta. Juuri tämän takia tykkään näistä pätkärääkätyistä langoista. Jostain ohjeista päättelin, että kaulukseen olisi sopiva silmukkamäärä noin 80 silmukkaa. Sitten näillä silmukoilla teen 1o/1n.

Lankakauppa Heini <- linkki

Eilen oli siis Neuletapaaminen Suosikkilankakaupassani Lankakauppa Heinissä. Meitä taisi olla tupa täynnä, en ottanut lukua, mutta muutamat istuivat lattialla. Tunnelma lankakaupassa on aina ihana. Mikäs siinä on neuloessa kun toinen toistaan ihanampia lankoja on ympärillä. *huoh* Syksylle on tullut aikas ihania värejä ja uutuksia. Ja silloin toki on ALElaarissa aina jotain kivaa.

Miltei hillitsin itseni (toim. huom. miltei).

Tulevan Sukkasadon alkamista odotellessa täytyin ALEkorista sukkalankoja varastoon. schoellerstahlin Wondervoolia 400g kaulaliinoja ja pipoja varten. NtiS haluaa itselleen maastopuvun (kevyt toppapuvun), niin sitä varten vähän tuollaista tyttömäistä väriä asusteisiin.

Paprika

2. kisapäivänä kuvasin paprikan ikkunatarhasta. Tänään napsasin uuden kuvan samaisesta paprikasta.

Selkeää värinmuutosta on havaittavissa.

Nyt takaisin peiton alle. Täällä on kylmää, viluista, sateista, syksyistä, koleaa, kosteaa, sumuista, tuulista.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Huom! Huom! Huom! Tänään on Lankakauppa Heinissä neuletapaaminen alkaen klo 17. Tervetuloa!

Ihania nimiehdotuksia on tullut. Nyt olen kahden vaiheilla kahden nimen välillä. Sanat tarkoittavat samaa. Pukaamiso ja Poukámiso, molemmat tarkoittavat puseroa. Mutta nyt haluaisin tietää, mikä ero näillä sanoilla on, kun kirjoitusasu on hieman erilainen.

Jokatapauksessa nimi on valittu Teidän ehdotusten joukosta. Kiitos, että autoitte minua. Pusero on nimetty Peking's Pukaamiso tai Peking's Poukámiso. Onkohan noilla sanoilla joku 'sävyero' jos on niin sitten menee arpapeliksi. Auttakaa vielä sen verran, että saan selvyyden tuohon asiaa. .Erityiskiitos kuuluu Sannalle, joka käänsi ensimmäisenä tämän minulle. Sitten superkiitokset lähtevät Riitalle ja Majille käännöksestä!

Peking 2008

Näppi kyseli tuolla kommenteissa, miten aion toimia tuon yhdistämisen kanssa. Nyt tulee kuvasarjaa siitä miten toimin tämän puseron kanssa. Oletteko valmiit. Muistakaa, että tämä on minun omintakeinen tapa tehdä. Tapoja on varmasti muitakin, joten tämä ei ole ainut ja oikea versio.

Kuva I Tässä on yhdistetty hihat miehustaan. Vartalokappaleesta on päätetty 'saumojen kohdalta kahdeksan silmukkaa käsien kohdalta. Samoin hihoista on päätetty kahdeksan silmukkaa 'sauman kohdalta.

Kuva II Tässä näkyy, että olen neulonut jo muutaman kerroksen kaikki silmukat pyöröpuikolla. Siinä näkyy myös päätellyt silmukat, jotka jää kainaloon piiloon. Eli nämä silmukat ovat ainoat saumat tässä puserossa. Neuloin muutaman kerroksen ennen kuin aloitin raglanit.

Kuva III Tästä se lähtee eli raglankavennukset. Tarkkaan kun katsot näät kavennuksen, pidennetyn silmukan, kaksi oikeaa, pidennetyn silmukan ja kavennuksen.

Näin tästä jatketaan eteen päin. Joka toinen kerros kavennukset ja sitten kun raglan on tarpeeksi pitkä eli varmaan noin 18-20 cm kavennan sen verran silmukoita pois, että jatkan siitä napakan poolokauluksen. Tämä poolokaulus on ainakin tämän hetken toivomus. Voi tietysti olla, että Leidi haluaa siihen hupun:D Sitten muokataan ohjetta sen mukaan, että siihen tulee huppu.

Suru

Vaikka isäni kuolemasta on kohta kaksi vuotta. Niin aina näin syksyn alkaessa mielen valtaa suru. Suru siitä, ettei hän ole näkemässä koulujen alkua. Hän aina soitteli ja kyseli, miten tyttöjen koulut ovat alkaneet. Vaan ei enää. Kohta on hänen syntymäpäivänsä, mikä lisää alakuloa lisää. Enää en vie hänelle syntymäpäiväkakkua. Nyt menen haudalle viemään kukkia. Suru valtaa minua. Poltan kynttilää isälleni, joka päivä. Ikävä ja kaipaus on vieläkin suuri. Edelleenkin hän on mielessäni joka päivä. Toivunko tästä koskaan? Useasti olen vieläkin soittamassa hänelle, puhelin kädessä, kunnes tajuan, ettei minulla ole puhelinnumeroa mihin soittaa. Tämä on edelleen rankkaa.

Koulu

Lasten ensimmäinen koulupäivä meni hyvin. Saivat jo ensimmäiset kirjat kotiin. Voi sitä kontaktimuovin määrää mitä taas menee. Ei mikään lempihomma ole tuo kirjojen päällystäminen. Kouluruoka oli taas yöks:D Mutta niinhän se oli omana kouluaikanakin. Se asia ei ole muuttunut. Välillä särähtää korvaan, kun lapset puhuvat opettajasta etunimellä. Mutta yritän sopeutua asiaan. Minulle opettaja oli Opettaja, ei etunimellä häntä koskaan kutsuttu.

Nyt päivän askareisiin, ruokakauppa, siivous, neulonta.

Ystävällisin tervesin, Katiija

Leidit on saatettu koulutielle. On tarkastettu pyöräilykypärän säädöt, että pysyy kunnolla päässä. Olen hysteerinen kypärän kanssa, siitä muutama vuosi sitten tapahtuneesta onnettumuudesta johtuen. Tänään luin itse tuon kirjoituksen ja taas elin uudestaan ne kauhun hetket lapsen puolesta. Meillä tulee pöyrä arestia välittömästi viikko, jos kypärä ei ole päässä. Yhtään kertaan sangtiota ei ole tarvinnut käyttää, kun muistutan tuosta tapahtumasta.

Aamu sujui puuroa syöden mukavasti, kaikin puolin hyvä aamu. Paitsi, että koulu oli unohtanut tilata koulukyydin. Muutama puhelin soitto ja taksi tuli hakemaan Leidin kouluun. Lapsella varmaan karmea tunne, kun liki myöhästyy ekana päivänä.

Koti

Koti tuntuu liian hiljaiselta ja tyhjältä. Ulkona sataa, sataa, sataa. Laitoin kynttilät piristämään itseäni. Pyykkikoneen tasainen hurina on taustalla, samoin tiskikoneen. Outoa, olen yksin. Levoton olo. Toivottavasti kynttilät rauhoittavat.

Kokoajan on tunne, että jotain puuttuu. Lapset! Lasten ääneet, kikatus, nauru, leikin äänet, kinastelu, riitely, huuto. Kotiin kuuluu ääniä. Pian tähän tottuu, mutta varmasti tämä ensimmäinen viikko menee ihmetellessä hiljaisuutta. Hiljaisuudesta hiipii aina pieni huoli, mitä täällä tapahtuu tai lapset ovat ulkona, onko kaikki hyvin?

Peking 2008

Neuletta tehdään edelleen ilman nimeä. Muistathan laittaa nimiehdotuksia tulemaan. Tähän menessä on ihania nimiä jo tullut, mutta lisää saa laittaa. Tietääkö kukaan mikä on pusero/paita kreikaksi. Olympialaisten synnyinkielellä. Tai joku muunnos siitä.

Pituutta hihoissa on nyt 34 cm ja eilisen mittauksen jälkeen hihojen pitäisi olla 45 cm pitkät. Taivastelin lapset käsien pituutta ja tultiin yhdessä siihen tulokseen, että olen vauvana roikottanut leidiä käsistä:D

Pikkasen meinaa tökkiä noiden hihojen tekeminen. Tuntuu ettei etene senttäkään, vaikka kuinka tikuttaa menemään. Täytyy ihan silmukkamerkkiä pitää kiinni työssä, että näkee itse pituuden lisäyksen. Ei puutu paljoa, mutta silti niin paljon.

Sukkasato 2008

Tempauksissa on mukava olla mukana. Siksi haluan mukaan Sukkasatoon. Toivottavasti mahdun sadan joukkoon tai toivottavasti sitten perustetaan kakkosblogi, että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan. Meillä ainakin tarvitaan suuri joukko sukkia.Nuo jälkikasvut meinaavat vaan kasvaa kuin rikkaruohot.

Toivon kaikille äideille ja koululaisille enkeleitä mukaan turvaamaan koulumatkaa.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Kovasti ollaan täällä Olympiahengessä eletty jo kolmatta päivää. Mutta kuka hoitasi kodin ja lapset?? No se, joka ne on hankkinut:D

Lukukauden alku

Meillä on levoton meininki päällä. Huomenna on lukukauden ensimmäinen koulupäivä ja kovasti tuntuu jännittävän kumpaakin Leidiä tuleva koitos. Isoja muutoksia on luvassa: molemmat Leidit vaihtavat koulurakennusta ns. parakkikouluun tai puukouluun, niinkuin he itse sitä nimittävät.

Keväällä tuli tieto, että varsinainen koulu on kostea ja suoraan sanoen paskana!! Ehkä nyt loppuvat sitten kouluajan hengitystietulehdukset. Toivottavasti.

Kummankin Leidin luokissa tulee muutoksia. Tulee uusia oppiaineita, tulee uusia oppilaita, muutamat oppilaat ovat vaihtaneet luokkaa. Kumpikaan ei ole päässyt tutustumaan 'uuteen' kouluun. Jännittää, missä on oma luokka. Ymmärrettävää. Se mikä myös askarruttaa lapsia on 'tyttöjen huoneen' eli vessan sijainti. Onko vessa puukoulussa vai ainoastaan pääkoululla. Yritän rauhoitella parhaani mukaan, mutta minkäs jännitykselle voi. Toivottavasti saadaan illalla unta ja yö menee hyvin.

Tänään on pakkailtu reppuja ja penaaleja valmiiksi. Ihmeellistä tässä lukukauden alussa on se, että kumpikaan ei ruikuttanut uutta reppua eikä uutta penaalia. Enkä muuten ole tarjonnutkaan.

Meillä sataa vettä, meillä paista aurinko. Joka toinen kerta kun katsoo ikkunasta tapahtuu jompaa kumpaa. Juuri kun suunnittelet lähteväsi ulos tulee vettä ja siinä vaiheessa, kun saat Neidit tekemään jotain kiinnostavaa paistaakin aurinko.

Paluu arkeen

Ensi viikosta alkaa paluu myös arkeen. Alkaa terapiat, terapiat, terapiat. Kyllä niitä on kesän aikana kaivattukkin, ei sitä ramppaamista paikasta toiseen, vaan hyötyä eri terapiamuodoista. Liki kuuden viikon tauko näkyy kovana levottomuutena ja käytöshäiriöinä. Hyminänä ja heijaamisena jne jne ... Askellus on taas muuttunut huonompaan suuntaan samoin muu kehonkieli. Näihin onneksi saa apua toimintaterapiasta. Paluu arkee tarkoittaa myös sitä, että saan ns. omaa aikaa sen neljä tuntia päivässä. Sinä aikana hoidan kodin, pesen pyykit, käyn kaupassa, juoksen palaverista toiseen ja kolmanteen, välillä jopa neljänteen. Laitan ruuat jossakin välissä. Suunnittelen seuraavan viikon ohjelman ja kattelen ajoreitit jne jne ... Voi arki!! *huoh*

OlympiaPaita

Paita edistyy. Nyt ollaan jo tekemässä hihoja. Kummatkin hihat samaan aikaa pyöröllä Magic Loop tekniikalla. Ja ihan tarkoituksella olen aloittanut toisen hihan tekemisen kerän sisältä ja toisen kerän päältä.

Mutta mikä on paidan nimi. Pelkkä 'paita' on aika persoonaton. Olisiko juuri Sinusta apua nimeämään tämä paita, jota käytän sitten jatkossa. Pieni palkinto voi lähteä matkaan parhaalle nimiehdotukselle.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Mukavaa viikonalkua kaikille Teille lukijani. Turvallisuutta kaikille koululaisille ja enkeleitä koulumatkoille.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Eilen siis tuli aloitettua OlympiaNeule. Neule tulee 150cm tytölle, omalle. Malli erittäin hoikka. Lanka Novitan Kolibri pussilankana Korialta, 14.90 kg. Puikot 4mm addit. Silmukoita 170 s. 8krs pelkkää sileää oikeaa ja sitten 1 oikein kierretty/1 nurin. Jatkossa etukappaleessa on joka 8. silmukka pidennetty. Tässä tähän mennessä tehtyä:

Tässä vaiheessa lapsi ilmoittaa, että haluaa tästä tunikapituisen!!! ... minä olin tekemässä kohtapuoleen raglareita... Mutta tehdään niinkuin leidi haluaa. Pitkät hihat tähän 'tunikaan' tulee joka tapauksessa. Väri miellyttää neitiä kovasti ja hoputtaa vieressä kovasti tekemään, ja minähän teen:D

Ikkunalta löytyy:

Ikkunatarha kasvaa ja menestyy:

Tässä esittäytyy Chili Hungarian Yellow Wax Hot. Hmmm... aikaisemmin ei tätä lajiketta ole ollut kasvamassa. *jännittää*

Tässä on ikkunalla paprika. Kasviparka on niin täynnä hedelmää, ettei omin avuin enää pysy pystyssä. Hyvä niin, paprika on yksi suosikkeja.

Siperian maaorava

Toinen meidän pimuista on kovin aktiivinen olemaan vapaana. Tähän saakka ollaan rajoitte oloa keittiöön, tänään ensi kerran oltiin jo makuuhuoneessa. Molemmat tytöt ovat 'käsikesyjä' ja aivan valloittavia olentoja, persoonia.

Tässä Pimu menee pitkin keittiön pöytää. Eipä paljoa kiinnosta päärynät, kun tietää että pöydällä on muruja tarjolla. Oravahan on sekasyöjä.

On muuten paha yrittää ottaa tarkka kuvaa Pimusta, jolla on karmea kiire mennä siivoamaan keittiön pöytää. Eikö muuten ole kätevää, ei tarvi enää rikkaimuria tai pyyhkiä pöytää. Tämä Pimu kyllä hoitaa puhtaanapidon.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Piti hetimiten tulla tuomaan näytille ne Dropsin sormikkaat eli tein kynsikkään. Niistä tuli ihanat!! Niin pehmeät, niin sopivat. Ihan omaan käteen tehdyt. Onneksi omaan sen verran pitkät sormet, ettei leidit vielä pysty niitä ottamaan käyttöön:D

Tarkoituksella sormet on tehty juuri kynsinauhaan saakka, jokainen sormi erikseen sovittaen. Siinä muuten huomasi oikean ja vasemman käden sormien pituuserot.

Kauhean hankalaa on kuvata omaa kättä.

Vartta on tehty 15 cm ihan niinkuin ohjeessa sanotaan. Lanka on samaa kuin ohjeessa Fabel, mutta vaan ruskeamix. Puikot oli 2 mm addit. Tiedän, tiedän, toistan itseäni, mutta nämä on minulle samalla muistiinpanot seuraavia kynsikkäitä varten. Kummallekkin Leidille pitäisi tehdä koulutielle kynsikkäät käsiä lämmittämään. Niitä en kyllä tee näin ohuesta langasta.

Nämä on ihanat!! Kyllä nämä kädessä on sitten lämmin lähteä tässä syksyn mittaan sienestämään ja kalastamaan. Värikin on mukava, ei niin kovin lika arka.

Peking 2008

Avajaiset olivat hurjan näyttävät. Mutta mitä Kiina on Olympialaisten takana? Sitä en halua edes miettiä, pilaa vaan tämän hetkisen hyvän mielialan.

Aloitin OlympiaNeuleen heti kun tuli oli juostu hyvin omintakeisella tavalla maljaan. Kaunista oli muistaa veteraaniurheilijoita moisella kunnianosoituksella. (en halua edes miettiä vanhojen konkareiden dopingmääriä).

Nyt lähden taasen sohvan nurkkaan. Ulkona sataa taas. Tänään tulee suosikki sarjani Kova Laki, jota suosittelen kaikille rikossarjojen ystäville. Tätä sarjaa on muuten esitetty niin kauan kuin muistan. Aivan loistava sarja. Olisikohan menossa noin viidestoista tuotantokausi, vai muistanko väärin? Ainakaan montaa vuotta ei arvioni heitä.

Ystävällisin terveisin, Katiija